Hyvää Uutta Vuotta 2021!
Pitkän, pandemiataistelun sävyttämän vuoden päätteeksi saimme toivonkipinän, kun koronarokotusten ilmoitettiin alkavan joulun jälkeisellä viikolla. Sinnittelyä tartuntojen ehkäisemiseksi on jatkettava vielä kuukausia, mutta ainakin ensimmäisenä suojan saavan hoitohenkilökunnan turvallisemmaksi muuttuvat työolot saavat heti paremmalle mielelle. Virus jää kuitenkin keskuuteemme todennäköisesti vielä vuosiksi, muuntuen ja kiertäen maailmaa. Se on esinäytös rajulle muutokselle, johon ihmiskunnan on sopeuduttava selviytyäkseen.
Kiihtyvä ilmastonmuutos lisää yhtenä lieveilmiönään kulkutauteja, joten maailman on oltava valmiina uuden rokotteen kehittämiseen, suojavarusteiden riittävyyteen ja matkustusrajoituksiin. Populistijohtajat ovat tuhoisin seurauksin vähätelleet koronan vakavuutta, mutta suurimpana epäonnistumisena voidaan pitää solidaarisuuden puutetta: globaalissa rokotusjonossa kiilataan yhä kärkeen rahalla, vaikka sen odotusnumerot valtioiden sisällä demokraattisesti jaettaisiinkin — tarvitsemme entistä vahvemman ja yhdenvertaisemman kansainvälisen yhteisön tuleviin kriiseihin varautumiseksi.
Vuosi 2021 voi kuitenkin olla juuri se vihreän uudelleen rakennuksen lähtölaukaus, jota olemme kipeästi kaivanneet. Reilu muutos, jossa yhteiskuntamme rakenteet muokataan kestäviksi pitäen samalla huolta ihmisten toimeentulosta ja tulevaisuudesta. Suomessakin olemme pakon edessä oppineet tekemään asioita uudella tavalla: etätöiden mahdollistaminen, kestävämpi kulutus, turvaverkkojen vahvistaminen, toimialojen sopeutumaan auttaminen. Valtio toimii oikeutetusti puskurina inhimillisen kärsimyksen minimoimiseksi ja valmistautuu elvyttämään taloutta.
Paikallistasolla meidän tulee pohtia uudelleen esimerkiksi maankäyttöä, liikennejärjestelyjä, energiatehokkuutta ja ruokatarjontaa. Kunta voi hankinnoilla, kaavoituksella, sekä sähkön- ja lämmöntuotannolla vaikuttaa merkittävästi hiilijalanjälkeensä ja tehdä kauaskantoisia päätöksiä kohti kestävämpää yhteisöä. On myös oltava pitkäjänteisiä ja vältettävä houkutusta palveluiden alasajamiseen henkilöstön ja perheiden hyvinvoinnin kustannuksella nopean sopeuttamisen nimissä — ekologinen ja sosiaalinen kantokyky kulkevat käsi kädessä.
Meillä Liedossakin pohditaan nyt kuinka selviämme tulevina vuosina. Edessä on joka tapauksessa suuria investointeja, joista merkittävin on uusi Keskuskoulu. Kyseessä on usean vuosikymmenen päätös, jota tulisi pohtia kokonaisvaltaisesti niin sisäilman, nykyaikaisen opetuksen vaatimusten kuin kestävän kuntatalouden näkökulmasta. Elinvoiman osalta valtakunnallisesti tunnustettu yrittäjäystävällisyytemme on hyvä pohja jolle rakentaa, kunhan ymmärrämme tulevaisuuden elinkeinonharjoittajien vaatimukset ympäristön huomioinnista.
Huomenna Lietokin on vihreä, jos niin yhdessä päätämme.